Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon tekemään Helsingistä urbaania metropolia. 

Tämä on visioni tulevaisuuden Helsingistä.


24/7

Helsinki ei ole vain kahdeksasta neljään ihmisten kaupunki. Osa elävää kaupunkikuvaa on myös se, että kesällä ulkoilmakonsertit jatkuvat pidempään, julkinen liikenne – etenkin metro – kulkisi läpi yön ja terassit voisivat olla auki niin kauan kuin asiakkaita riittää. Helsingiltä ei voi eikä tule odottaa maaseudun rauhaa – urbaanissa metropolissa kaikuvat kaupungin äänet.

Helsingin kaupungin tilat tulee avata kaupunkilaisten käyttöön.  Tiloja tulisi tarjota esimerkiksi avoimeksi työtilaksi, mihin vaikkapa etätyötä tekevät tai aloittelevat yrittäjät, joilla ei vielä ole omaa työtilaa voisivat tulla työskentelemään. Liikuntasaleissa voisi jäähallien tapaan olla ”vapaavuoroja”, joilla kaupunkilaiset voisivat hyödyntää muuten tyhjiä saleja harrastamiseen ja liikumiseen. Yhdistyksien toimintaa tilojen avaamisella voitaisiin tukea perinteisten toiminta-avustusten ohessa – usein tilakulut tai harrastustilan puute estävät harrastamisen. Ei minun tulevaisuuden Helsingissäni.

Yksi parhaita asioita Helsingissä on mielestäni viime kesäksi lanseerattu kaupunkipyöräverkko (katso vaikka). Pyöräilyreittejä pitää parantaa ja kaupunkipyörä verkkoa laajentaa vielä kesän 2017 suunniteltua laajennusta laajemmalle. Kaupunkipyöräjärjestelmää pitää kehittää ja kaupungin tulee hyödyntää avoimen datan pohjalta luotuja toimivia sovelluksia asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Helsingin tulee olla elävä kaupunki, jossa kaupunkilaisia kannustetaan käyttämään kaupunkitilaa tekemällä siitä helposti saavutettavaa, turvallista ja toimivaa. Minun Helsinkini ei pelkää tehdä rohkeita päätöksiä tulevaisuuden urbaania metropolia rakentaessaan.

Eteen ja rohkeasti ylös

Kaupungistuminen on tulevaisuuden ( ja nykyisyyden) megatrendi. Sen seurauksena Helsingin on kyettävä muuntautumaan kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropoliksi, jossa asumisen hinta ei kuitenkaan karkaa katosta läpi. Helsinkiä pitää kaavoittaa uuden yleiskaavan mukaisesti. (Ja sitten vielä vähän rohkeammin, ja vähän enemmän ylös.)

Helsingin kasvamista ei voida hidastaa normituksella. Kaupungin päätöksenteon alla olevia normeja onkin lähdettävä purkamaan yksi kerrallaan. Erilaiset alueet tarvitsevat erilaista rakentamista ja erilaista kaavoitusta. Alueelliset erityispiirteet tekevät Helsingistä Helsingin. On mielestäni vähän pöhköä, että kaupungissa, jossa useampi haluaisi asua pienasunnossa, on normi, joka estää talojen rakentamisen siten, että talon kaikki asunnot ovat yksiöitä. Elävä kaupunkikuva vaatii monimuotoista rakentamista. Kaupungistumisen myötä yksinasuvien määrä ja pienasuntojen tarve kasvaa, mihin on reagoitava kaavoituksella.

Metropolialueen kehittäminen etenee liian hitaasti, ja kaavoitusprosesseissa monta miinaa voitaisiin välttää kaupunkilaisten osallisuutta lisäämällä. (Osallisuus ja osallistuminen ovat, muuten se syy miksi olen mukana politiikassa.) Demokraattiseen päätöksentekoon tottakai kuuluu, että kuntalaisille annetaan mahdollisuus myös päätöksenteon jälkeen valittaa asiasta, mutta prosessia tulee sujuvoittaa. Lukuisat valituskierrokset hidastavat merkittävästi kaupungin kehittämistä ja rakentamista. Esimerkiksi Helsinki-applikaation hyödyntäminen tulevaisuudessa niin kaavoituksen kuin muidenkin kysymysten avaamiseen kaupunkilaisille oikea-aikaisesti mahdollistaisi osallistumisen päätöksentekoon entistä paremmin – etukäteen.

Autopaikkojen rakentamisvaatimus nostaa osaltaan asumisen hintaa Helsingissä. Kaupungistumisen myötä on panostettava julkisen liikenteen ratkaisuihin siten, että yhä harvempi helsinkiläinen tarvitsisi autoa päivittäiseen liikkumiseen. Tulevaisuutta ovat robotisaatio, kiertotalous ja toimiva liikenne. Eivät tyhjyyttä ammottavat parkkipaikat kerrostalojen pihoissa.

Haluan, että asuntoja pystytään jatkossa paitsi rakentamaan enemmän, myös asumisen hinta pysyy maltillisena. Se vaatii koko metropolialueen kehittämistä – etenkin kaavoituksen ja julkisen liikenteen ratkaisujen osalta – yhtenä kokonaisuutena. Helsingin tulee maankäytön ja rakentamisen keinoin varmistaa se, että Helsinki on houkutteleva paikka asua ja elää, kohtuuhintaisesesti.

Digitaalinen Helsinki

Digitaaalinen kaupunki on aidosti vaihtoehto. Vaihtoehto kaupunkilaisen sujuvan asioinnin, uudenlaisen kaupunkikokemuksen ja talouden veturin vetäjäksi.

Digitaalinen yhden luukun -periaate suomi.fi-palvelun muodossa mahdollistaa myös Helsingille kansalliseen palveluväylään linkittäytymisen ja kaupunkilaisten palvelemisen entistä paremmin vuorokauden ympäri. Helsinki on avannut jo suuren osan datastaan avoimeksi dataksi,  ja sen avulla ovat syntyneet monet kaupunkilaisten arkea joka päivä auttavat sovellutukset. Avoin data on tehtävä entistäkin saavutettavammaksi ja kaupungin tulee kannustaa kaupunkilaisia hyödyntämään dataa sovelluskehittämiseen – ja palkita onnistuneista kokeiluista.

Helsingin tulee olla läsnä siellä missä kaupunkilaiset ovat – kaupungin nettisivuille harva harhailee joka päiväisessä elämässään. Esimerkiksi rakennusviraston loistava läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun on varmasti ratkonut monen kaupunkilaisen ongelman siitä, milloin esimerkiksi oma kotikatu aurataan lumesta ja miksi juuri tietyssä paikassa liikenne tökkii tänään erityisesti. Tätä tarvitsee Helsinki lisää. Tekeillä oleva Helsinki-app toivottavasti on juuri tätä – ja paljon muuta.

Samalla on nimittäin kyettävä katsomaan kauemmas kuin vain kaupungin työntekijöihin Twitterissä. Helsinkiä pitää aktiivisesti viedä älykaupungin suuntaan. Kaupungiksi, missä kymmenet tuhannet anturit mittaavat saasteet, säätävät katuvalot ja etsivät ja opastavat parkkipaikan sitä tarvitsevalle. Helsinki-app:in soisi toimivan juuri näin: paikkatietoa ja dataa keräävänä, jokaisen kaupunkilaisen osallistavana, helsinkiläiset yhteen kokoavana voimana. App voisi tavoittaa myös turistit. Laajennetun todellisuuden kautta voisimme näyttää Helsingistä kaikille tänne matkaaville tarinat Rautatieaseman kivimiesten takana. Ne tarinat, jotka kaupunkioppaat kertovat, mutteivät näytä ympäristöön sulautettuna.

Sellainen Helsinki olisi kohde, johon itse matkustaisin, jos en jo asuisi siellä.

Tulevaisuuden toivot

Kestävää metropolia ei rakenneta ilman toimivaa varhaiskasvatusta, elinvoimaa luovia korkeakouluja tai ympäristöä unohtaen. Tulevaisuuden Helsingin on oltava hyvä paikka opiskella, elää ja kasvaa. Rakastua, perustaa perhe ja tehdä uraa. Perustaa yritys tai ihan juuri sitä mitä haluat, sitä mikä tekee sinut onnelliseksi. (Kuitenkin, esim. navetan perustaminen Kamppiin voi tosin olla vähän haasteellista.)

Sain vuoden ajan katsoa näköalapaikalta suomalaista korkeakoulutusta ja sen kehittämistä. Useammin kuin kerran viikossa mietin, että onpa hidasta, jäyhää ja omaa pesää suojelevaa touhua. Että mitähän tapahtuisi, jos korkeakoulut uskaltaisivat vielä rohkeammin profiloitua ja erikoistua, kuten oma ammattikorkeakouluni Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tämän kehityksen voisimme aloittaa pääkaupunkiseudulla. Helsinki omistaa osan Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja on mukana määrittämässä sitä, mihin suuntaan Suomen suurinta ammattikorkeakoulua jatkossa viedään. Rohkeammin profiloituen, sanoisin.

Helsinki on kaupunki, jossa haluan tulevaisuudessa lasteni kasvavan. Turvallisessa ja yhteisöllisessä kaupunkiympäristössä, missä voin soittaa naapurin ovikelloa (vaikka ollaankin Helsingin Munkkiniemessä) ja pyytää kahviseuraksi. Koko Suomen yhteinen ongelma on lasten alhainen varhaiskasvatusaste ja äitien pitkät työelämästä poissaoloajat. Helsingin Suomen suunnannäyttäjänä tulisi siirtyä vaiheittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen – ja tehdä helsinkiläislapsille palvelus.

Tulevaisuuden Helsinki rakentuu digitaaliseksi uusien opetussuunnitelmien myötä myös kouluissa. On osittain päättäjien vastuulla, millaisia digikansalaisia helsinkiläisistä tulevaisuudessa kasvaa. Tunnetaanko meidät siitä, että alakouluikäisetkin osaavat koodata ja lähdekritiikki ja tiedonhakutaidot ovat huipussaan?

 

Niin. Sinä päätät siitä 9.4.2016. Näin minä rakentaisin Helsinki 2.0.:n. Jos sinulla on idea, miten sen voisi tehdä toisin, ota yhteyttä, niin keskustellaan. Tai lähde tekemään tällaista Helsinkiä meidän kanssa. Tästä.