Minulle digitaalisuus on arkea. Helsingille ei. Vielä. Digitaaalinen kaupunki on aidosti vaihtoehto. Vaihtoehto kaupunkilaisen sujuvan asioinnin, uudenlaisen kaupunkikokemuksen ja talouden veturin vetäjäksi.

Kaupungin pitää palvella verkossa. Digitaalinen yhden luukun -periaate suomi.fi-palvelun muodossa mahdollistaa myös Helsingille kansalliseen palveluväylään linkittäytymisen ja kaupunkilaisten palvelemisen entistä paremmin vuorokauden ympäri. Helsinki on avannut jo suuren osan datastaan avoimeksi dataksi, ja sen avulla ovat syntyneet monet kaupunkilaisten arkea joka päivä auttavat sovellutukset, kuten vaikka Kaupunkipyörien sijannista kertova app ja sporat kartalla näyttävä sovellus. Avoin data on tehtävä entistäkin saavutettavammaksi ja kaupungin tulee kannustaa kaupunkilaisia hyödyntämään dataa sovelluskehittämiseen – ja palkita onnistuneista kokeiluista. Kaikki Helsingin digitalisoimiseen tähtäävät projektit eivät maksa miljoonia veronmaksajille vaan voivat syntyä myös avoimen datan mahdollistamina innovaatioina.

Helsingin tulee olla läsnä siellä missä kaupunkilaiset ovat – kaupungin nettisivuille harva eksyy jokapäiväisessä elämässään. Esimerkiksi rakennusviraston loistava läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun on varmasti ratkonut monen kaupunkilaisen ongelman siitä, milloin esimerkiksi oma kotikatu aurataan lumesta ja miksi juuri tietyssä paikassa liikenne tökkii tänään erityisesti. Tätä tarvitsee Helsinki lisää. Tekeillä oleva Helsinki-app toivottavasti on juuri tätä – ja paljon muuta. Näen, että helsinkiläisten mielipiteitä kaupungin päätöksenteossa pitää kuulla myös vaalien välissä. Aloitteiden tekemiseen ja valmisteilla olevien asioiden kommentointiin pitäisi Helsingin hyödyntää tulevaisuudessa Helsinki-appia.

Digitaalisuus on kuitenkin enemmän kuin kaupungin työntekijöitä Twitterissä. Helsinkiä pitää aktiivisesti viedä älykaupungin suuntaan. Kaupungiksi, missä kymmenet tuhannet anturit mittaavat saasteet, säätävät katuvalot ja etsivät ja opastavat parkkipaikan sitä tarvitsevalle. Helsinki-app:in soisi toimivan juuri näin: paikkatietoa ja dataa keräävänä, jokaisen kaupunkilaisen osallistavana, helsinkiläiset yhteen kokoavana voimana. App voisi tavoittaa myös turistit. Laajennetun todellisuuden kautta voisimme näyttää Helsingistä kaikille tänne matkaaville tarinat Rautatieaseman kivimiesten takana. Ne tarinat, jotka kaupunkioppaat kertovat, mutteivat näytä ympäristöön sulautettuna. Sellaiseen Helsinkiin muuttaisin, jollen asuisi siellä jo.

Lontoossa tehty Smart City Plan tähtää siihen, että tulevaisuudessa älykaupungin ratkaisut auttavat jo asuntojen kaavoituksessa, kasvattavat yritysten liiketoimintaa ja ennen kaikkea parantavat kaupunkilaisten elämää. Tähän meidän tulee Helsingissäkin tähdätä. Pidemmällä aikavälillä verkkoon siirtyneet sekä nopeasti toimivat (jopa ehkä automatisoidut) palvelut, vähentynyt byrokratia ja oikea-aikaiset vaikuttamismahdollisuudet paitsi säästävät kaupungin rajallisia resursseja, mahdollistavat myös sen, että Helsinkiin syntyy digitaalisuuden ja älyn myötä uutta yritystoimintaa, lisää työpaikkoja ja uudenlainen metropoli. Tulevaisuuden Helsinki.

 

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Kokoomusnuorten kaupunkivisiossa 8.3.2017.